Eroon kiimasta!

Pujottelen ruokatuntiaan viettävien työtätekeväisten välistä nurkkapöytään Dagens Nyheteriä lukemaan. Kahvila on täysi ja katselen himoiten heidän ruoka-annoksiaan, en ole syönyt useampaan päivään, valtakunta pyttipannusta! Nälkäinen ei ajattele muuta kuin ruokaa. Nälkä kurnii suolissani eikä lehden luvusta tule mitään, yritän päästää pierun ulos hiljaa, mutta sisältäni tulvivan ummehtuneen ilman sekoittuessa raikkaaseen ilmaan ei kukaan lähistölläni voi olla huomaamatta hajua. Ihmiset katsovat minua, mutta olen jo tottunut pahansuopiin katseisiin. Nousen ylös, taittelen lehden kainalooni ja kävelen ulos kahvilasta. Käärin sätkän ja sytytän sen, ilma on kaunis. Taskussani on vain kympin kolikko ja laukussani on viisi paria varastamiani Adidaksen lenkkareita, mutta saan luovutettua ne tilaajalle vasta neljän tunnin päästä. Päätän käydä kirjakaupassa varastamassa vihon.

Varastan kirjakaupasta myöskin pari kirjaa, Nietzschen Zarathustran ja Lawrencen Lady Chatterley's loverin. Oikeastaan minulla ei ole mitään tarvetta niille, mutta koska myymäläetsivä koko ajan seurasi minua tuli kirjojen varastamisesta myymäläetsivän silmien alla haaste jota en voinut vastustaa. Päästyäni kirjakaupasta painun Missuunille odottamaan Caedoa, jonka pitäisi tuoda rahaa eilen varastamistamme kelloista. Laitan vaatteeni pesuun, käyn suihkussa, ja otan Missionin hyllystä itselleni sopivat vaihtovaatteet. Ruokalan puolella annan viimeiset pennoseni keittolautasesta ja menen pöytään sitä syömään. Ahmin lautasellisen hetkessä ja käyn pummimassa samaan hintaan toisenkin lautasellisen, jonka syön rauhallisemmin. Kaivan kirjat laukustani ja alan lukea Ladyn rakastajaa. DH Lawrence oli oman kasvinympäristönsä vanki, Lady Chatterleyn rakastajassa hän yritti päästä eroon puritaanisuudestaan, siinä täysin onnistumatta.

Miksi naimisesta kirjoittaminen on niin vaikeaa? Siitä tulee joko pornoa, tai hunajainen rakkauden ylistys, harva kirjailija osaa vangita seksin paperille. Omat seksikuvaukseni menevät Millerin kuvauksia tarkemmiksi yksityiskohtien kuvauksiksi, niistä tulee kirjallisia vastineita kotipornolle. Ehkä se johtuu siitä etten loppuen lopuksi pahemmin välitä seksistä. Sillä hetkellä kun rakastelen nain sydämeni kyllyydestä, mutta nanosekuntia myöhemmin koko touhu on menettänyt merkityksensä, en orgasmin jälkeen tunne mitään Suurta Jälkihehkua, päin vastoin; minua kyllästyttää. Muistan ystäväni kertomuksen narttukissastaan joka ulvoi kiimaansa vielä leikkauksen jälkeenkin, hänen naapurinsa kyllästyi huutoon ja hukutti omin käsin ihmisiin luottaneen karanneen nartun. Entä jos ihmisiltä kiellettäisiin kiima?

Kiima on kielletty, ja suurin osa ihmisistä on päässyt eroon eläimellisistä haluistaan, paitsi muutamat, jotka poltetaan roviolla. Rovion päälle on asetettu sänky muistuttamaan miehen ja naisen rikoksesta, heidät tuodaan sängylle ja rovio sytytetään. Miehellä on raivoisa erektio ja hän kaataa yhtälailla kiimaisen naisen sängylle. He naivat toisensa puolihulluiksi liekkien korventaessa heitä, omalaatuisella tavalla hiukset liekehtien naistaan ottava mies ja miehelleen antava nainen, ja vice versa, ovat jumalattoman kiihoittava näky. Teloitusta vartioiva sotilasjoukko on lähes yhtä kiihoittuneessa tilassa kuin poltettava pariskunta, joka yht'aikaisen orgasmin saavuttaessaan imaisee keuhkonsa täyteen häkää ja kuolee nirvanaan. Sotilailla on keppi housuissaan täydessä tanassa.

Elämä on seksiä ja seksi on elämää, juuri siksi siinä on kielletyn hedelmän makua. Onko juutalaisuudesta perityviä uskontoja seksuaalikielteisempiä olemassa? Epäilen. Itse asiassa jotkut huumeet vievät halut, oikeastaan niitä pitäisi jakaa himojensa kourissa kirvisteleville kristityille tai ainakin niille katolisille papeille ja nunnille joille siveyslupauksen pitäminen käy liian vaikeaksi.