tag:blogger.com,1999:blog-287820972009-02-21T06:03:35.984+02:00Vanha mätämuna muistelee nuoruutensa päiviä. Ja ei, ei ole mitään toivoa, että tekisin itsemurhan päästyäni tähän päivään, olen itseriittoisempi kuin Heikinheimo.Miles Militisnoreply@blogger.comBlogger38125tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-4524938003400749752007-01-06T08:32:00.000+02:002007-01-06T09:31:55.139+02:00

Meni kirjoittamisessa ja päivittelyssä vähän pitempään kuin kuvittelin, mikä johtuu siitä että kemiallinen sekoilu, oli kyseessä sitten viina tai muut huumeet, on kokemuksena erittäin tylsä ja siitä kirjoittaminen vielä tylsempää. Minkä sanottuani voisinkin lopettaa koko kertomuksen tähän, varsinkaan kun en ole kovinkaan kummoinen kirjoittajana.Ernesto & AlbertoSain vihdoin katsottua

Miles Militisnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-62878158337082687482007-01-06T08:01:00.000+02:002007-01-06T09:16:30.212+02:00

Caedo halusi ottaa minut mukaan ostosmatkalleen, kuulemma tekisi hyvää hänen imagolleen jos hänellä olisi mukana yksi iso arpinaamainen mies selustaa vartioimassa. Olin jo ehtinyt unohtaa Saksan tapahtumat ja hiusteni alta pilkottava pieni osa arpea oli alkanut tuntua luonnolliselta osalta kasvojani. Hetken älynväläyksestä ajoin pääni kaljuksi saadakseni koko ruman arven näkyviin. Katsoessani

Miles Militisnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-30462846383526050822006-11-27T16:25:00.000+02:002006-11-27T16:44:38.670+02:00

Olen laiminlyönyt tätä tarinaa sillä lupauduin pitkästä aikaa oikeaan työhön; kesämökin ja veneen talviteloille laittoon. Olen viime viikon aikana viihtynyt samean syksyisessä maalaismaisemassa nauttien fyysisestä työstä. Ja olen nukkunut, jopa kymmentuntisia yöunia.Mutta kyllä tämä tarina taas kohta jatkuu, mikäli vielä viikon päästä haluan palata teknistyneeseen maailmaan...Saamattoman satiirin

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-44657122583008559422006-11-19T09:29:00.000+02:002006-11-19T09:44:46.853+02:00

SiskonpojilleMaailman huominen sulous kehrääuneksijan hiljaisessa messussa.IsällePahuutta on kohdeltava viattomin elkeinvastineiden tultava salamannopeastiläpäistävä suojapanssariannettava miekan viuhuakynän lävistäessä sieluttoman sielun

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-58435945279961280222006-11-18T23:05:00.000+02:002006-11-19T09:20:18.504+02:00

Seuraavana iltana lähtiessämme kohti Caedon työpaikkaa marraskuiset kadut tulvivat vettä, sadaverhon takana näkymättömissä kadunpientareet täyttyivät katujen kahleisiin keihästetyistä vettyvistä kulkureista. Bussipysäkillä muutama muukin yritti tunkeutua Caedon sateenvarjon alle, mutta tönimme heidät pois. Ahtauduimme koirankopilta haisevaan bussiin ja hetken päästä olimme Diskon portilla,

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-81007461689015475572006-11-19T07:53:00.000+02:002006-11-19T09:19:15.366+02:00

Huom! Viimeinen kappale tästä sisältää homopornoksi luokiteltavaa tekstiä (Jonka kirjoittaminen oli erittäin stimuloivaa, alkuperäinen kirjoitukseni meni niin pitkälle että sitä en julkaise ainakaan tässä. Aivan kaikkia perversioitani ei teidän tarvitse tietää. Kukahan maksaisi homopornosta?), joten mikäli miesten välinen seksi ällöttää kannattaa jättää viimeinen - === merkeillä erotettu -

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-51917805106717155692006-11-18T23:36:00.000+02:002006-11-19T00:05:52.605+02:00

On se niin väärin että joillakin on nettiyhteys heti käytössä... Niin on, kävin hakemassa Welho paketin viime viikon perjantaina ja ilmeisesti yhteys aukesi vasta tänään, eilen illalla se ei vielä toiminut. Tähän asti olen tullut toimeen kännykkänetillä, mutta koska olen sairaslomalla en viitsi käyttää sitä, pomoni on sairaalloisen tarkka puhelinlaskuista (Lentolippuihin ja hotelleihin kyllä voi

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151788496516485792006-07-02T00:06:00.000+03:002006-11-18T23:36:11.235+02:00

Älä sano noin!Se asettaa Totuutemme kyseenalaiseksi, älä sano sitä, älä kyseenalaista Totuutta.Me olemme Totuuden tien valonkantajia, Totuuden tiellä pysymme, emme horju.Lopullinen Totuus on Tiede, Uskonto, Filosofia, sillä ne etsivät Totuutta ja vain Totuuden etsijä voi olla Totuuden asiamies.Viis teologeista, jotka uskovat Totuutensa olevan Totta!Viis filosofeista, jotka kyseenalaistavat kaiken

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151771325022427042006-07-01T19:19:00.000+03:002006-11-18T23:35:57.231+02:00

Istuskelen jossain B-oikeudellisessa ravintolassa, jossa työtätekeväiset syövät kiireessä lähteäkseen takasin sorvin ääreen. Minulla ei ole kiirettä, vaivun lievään transsiin ja en liikahdakaan, väräytä evääkään sanoisivat. On vain käsivarret, jalat, ja tietenkin korvat, autot ajavat ohitseni, viemärinkansi kolahtaa jokaisen renkaan alla. Vuokrasin eilen pornoa - ei niin tehdä saa - ja katsoin

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151724948243415552006-07-01T06:27:00.000+03:002006-11-18T23:35:44.311+02:00

Kakaroita kaduilla, hulluina, kukaan ei uskalla. Kakaroita kaduilla, kukaan ei ajattele. Kakaroita kaduilla, hulluine ideoineen, kukka rinnassa, kukaan ei välitä. Kakaroita kaduilla, ideaaleineen, tulitikkuineen, vaarallista, vaarallista, vaarallista. Kakaroita kaduilla, idealisteja, kukaan ei usko, uskalla.Kaikille kakaroille, jotka eivät halunneet nousta seisomaan maansa puolesta, kaikille

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151722881642290602006-07-01T05:36:00.000+03:002006-11-18T23:35:32.185+02:00

Herätyskelloni soi kovempaa kuin voin sietää, mutten välitä, tiedän sen kohta lopettavan. Avaan silmäni ja heti alkaa katto pyöriä vimmattua vauhtia, kohta pyöriminen tasaantuu pelkäksi heilumiseksi. Samassa alkaa toinen herätyskelloni päätä vihlovasti soida. Nousen äkkiä istumaan, mitä minun ei olisi pitänyt tehdä, joku kalautti pesismailalla takaraivooni ja hetkeksi silmissäni mustenee. Yritän

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151624523037243162006-06-30T02:39:00.000+03:002006-11-18T23:35:18.950+02:00

Yö kului ja niin kuluivat voimammekin, jostain kuului poliisisireenin ujellus. Se läheni. Ja läheni. Se tuli liian lähelle. "Kytät!" Joku huuti ja kuin taikaiskusta olivat kaikki piilottamassa jotain: ruskean levyn palasta, sinisiä, punaisia, vihreitä, valkoisia - you name it, we got it - pillereitä. Minuutin päästä oli näkyvissä vain alastomia ihmisvartaloita, no okei, puolialastomia sitten.

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151619602199575792006-06-30T00:38:00.000+03:002006-11-18T23:35:04.383+02:00

Istun lattialla viina-, ja kaljapullojen keskellä hengitystäni pidätellen, maailmani välkkyy strobovalojen tahtiin. Tunnen kuinka savu päättäväisesti valuu pitkin selkärankaani, välilevy välilevyltä, nikama nikamalta sähköinen turtumus hiipi kohti aivojani. Aivoihin iskevä pilkku leviää pitkin rasvakudosta ja jää sinne luuraamaan. Tupakkani tippuu lattialle, tuijoitan sitä lumoutuneena: Hehkuvaa

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151788848213216732006-07-02T00:18:00.000+03:002006-11-18T23:34:51.422+02:00

Löysin itseni sohvalta, päälläni makasi koira nimeltään Traba, kissa jota kaikki kutsuivat katiksi ja tienviitta. Noustessani varovasti istumaan hyppäsivät tienviittaa lukuunottamatta muut minua patjana käyttäneet pois päältäni. Katsoin rannettani. Katsoin toisen kerran. Vasta kolmannella kerralla viesti meni perille aivoihini; kello oli kadonnut. Nyt en tiennyt mikä kohta vuorokaudesta oli

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151791444609685232006-07-02T00:55:00.000+03:002006-11-18T23:34:42.111+02:00

Heräsin jalat kohemeisina ja pää kohmeloisena. Yritin liikuttaa jalkojani, mutta ne tuntuivat lyijynraskailta. Nousin hätääntyneenä istumaan ja huomasin olevani teltan oviaukossa, puoliksi sisällä, puoliksi ulkona, joku oli peittänyt jalkani hiekalla. Potkin hiekan pois, vedin jalkani sisälle telttaan ja käperryin teltassa nukkuvan tytön viereen. Jalkojeni alkaessa lämmetä mietin kuka hän on?

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151791795016413792006-07-02T01:05:00.000+03:002006-11-18T23:34:32.244+02:00

Käytyäni kauniin pisamanaamaisen enkelini kanssa normaalit soitellaan- soitellaan-tavataan- kirjoitellaan -rituaalit lävitse ja jättettyäni hänet taianomaiseen telttaansa edes yrittämättä ruuvata hänen henkisesti sukurutsaista reikäänsä, palasin pakettiautollemme. Söin kylmää makkaraa, härskiintyneitä voileipiä ja join lonkeroa. Kaverini kyselivät missä olin ollut, yritin huonolla menestyksellä

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151798504169041412006-07-02T02:51:00.000+03:002006-11-18T23:34:23.309+02:00

Lahjaksi saamani sukkanauhakäärme on pääsyt pakoon terraariostaan ja luikertelee pitkin kättäni ja poistuu kaaoksesta kylpyhuoneen lämpöön. Eilen ovella kävi mustalainen joka myi jotain, mutta lähti säikähtäneenä pois nähtyään sinimustaksi palloksi turvonneen naamani, siihen pisti ampiainen. Ääneni katosi, ehkä saan sen takaisin, on vaikea hengittää. Puutarhassa tarvitaan käärmettä. Halajan

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1151799244120773062006-07-02T03:09:00.000+03:002006-11-18T23:34:14.481+02:00

En tiedä mitä minulle on tapahtumassa, olen sanoutunut irti kaveripiiristäni ja ryyppään yksinäni seuranani vain videot ja pino kauhu-, ja pornoleffoja ja Amiga jonka sain isältäni syntymäpäivänäni. Dokaan, katson leffoja, dokaan, syön pillereitä jotka ostin kadulta, dokaan, vedän kodeiinia, katson leffoja, pelaan. Välillä näen TV-ruudussa itseni tappamassa tai kuolemassa, välillä... en tiedä. En

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1152241112670507992006-07-07T05:56:00.000+03:002006-11-18T23:33:59.177+02:00

Pari viikkoa makailin sängyssä hautoen ajatuksia joista en saanut kiinni, vain palasia sieltä täältä. Ajatukseni ovat omia olentojaan, ne tulevat, menevät, riitelevät kanssani, lähtevät ovia paiskoen. Muutan sänkyyni, vaivalloisesti horjuen nousen vain käymään vessassa. Ryven sieluni mustimmissa aukoissa. Jossain vaiheessa alkaa helpottaa, elämä ei vielä tunnu elämisen arvoiselta, mutta mielikuva

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1152241365390319122006-07-07T05:59:00.000+03:002006-11-18T23:33:45.767+02:00

Istun tulikuumassa kylvyssä Caedon vanhempien jättimäisessä kylpyammeessa ja jostain syystä mieleeni kohoaa ex-tyttöystäväni kuva, se suhde on kuollut. Hänen alaston vartalonsa mielessäni tekee temppuja joita hän ei koskaan olisi tehnyt, kuvitelmaani ilmestyy mieleni sopukoista komea alaston poika, haluan häntäkin. Mitään ajattelematta vedän käteeni, sperma purskahtaa hassun näköisesti punaisesta

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1152241794113528352006-07-07T06:03:00.000+03:002006-11-18T23:33:34.998+02:00

Käydessäni kaljalla huomaan vanhan ihastukseni, Formositan, johon olin ihastunut 12-14 vuotiaana kansakoululaisena. Sotkin hänen huivinsa - jonka olin varastanut haistellakseni hänen tuoksujaan - spermaani, jolloin sain siihen astisen elämäni suurimman sätkyn, sillä milloinkaan aiemmin ei penikseni ollut ulostanut moista visvaa. Uskovaiset vanhempani eivät olleet kertoneet minulle mitään seksistä

Miles Militisnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1152300088568768202006-07-07T22:05:00.000+03:002006-11-18T23:33:25.500+02:00

Olen elänyt jo jonkin aikaa Formositan loisena. Heräsin puolen päivän aikaan, ruokin kissat ja tiskasin, lopun päivää vain lekottelin. Yhtenä päivänä kävin asunnoltani hakemassa vähän tavaroita. Päästyäni Formositan asunnolle kaivoin laukustani xanorit, heitin niitä naamariini, ja vedin loput vodkastani ja nukahdin.Heräsin kaameaan meteliin, Formosita oli kutsunut paikalle kaverinsa ja he

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1152320860027817132006-07-08T03:57:00.000+03:002006-11-18T23:33:15.813+02:00

Kävelen T-Centralissa kädet taskussa, pää leimuten, kaikki suorat linjat aaltoilevat, värit ovat enkelimäisen kauniita, mutta polttavat silmiäni, en kykene sulkemaan ääniä pois, kuulen kaiken yht'aikaisesti ja äänten kakofonia vie minut hulluuden partaalle. Tunnen reitin, mutta matka näyttää loputtomalta, rullaportaat tuntuvat hyökkäävän kimppuuni. Seison portaikossa joka kiertyy yläpuolelleni,

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1152329571218077502006-07-08T06:19:00.000+03:002006-11-18T23:33:06.996+02:00

Pujottelen ruokatuntiaan viettävien työtätekeväisten välistä nurkkapöytään Dagens Nyheteriä lukemaan. Kahvila on täysi ja katselen himoiten heidän ruoka-annoksiaan, en ole syönyt useampaan päivään, valtakunta pyttipannusta! Nälkäinen ei ajattele muuta kuin ruokaa. Nälkä kurnii suolissani eikä lehden luvusta tule mitään, yritän päästää pierun ulos hiljaa, mutta sisältäni tulvivan ummehtuneen ilman

Miles Militisnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-28782097.post-1152839580462865232006-07-14T03:56:00.000+03:002006-11-18T23:32:53.082+02:00

Kävelen kuollutta katua kuolleessa kaupungissa, kylmä rinki perseeni ympärillä, kalsarini ovat likomärät. Kylmä kuollut viima puhaltaa ympärilläni. Vastassani on kuollut ihminen. Ei mies. Ei nainen. Ei lapsi. Ei aikuinen. Ei eläin, vain ihminen, ei muuta. Kuollut. Hänen silmänsä tuijottavat minua loistaen, yrittäen valaa minuun kuoloniloa. Turhaan sillä minä kuolin jo kauan sitten, eivätkä

Miles Militisnoreply@blogger.com3